Hiilijalanjälki toimialoittain: globaalit päästöt sektoreittain

- Keskeiset luvut lyhyesti
- Maailman päästöt sektoreittain, 2023
- Mitä kunkin sektorin taustalla on
- Sähkön- ja lämmöntuotanto
- Liikenne
- Maatalous
- Teollisuus, rakentaminen ja teolliset prosessit
- Fossiilisten polttoaineiden tuotanto
- Rakennukset ja jätehuolto
- Datakeskukset
- Miten tilanne vaihtelee alueittain
- Mitä tämä tarkoittaa yrityksille
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle
Mitkä taloudenalat tuottavat eniten kasvihuonekaasuja? Tällä sivulla käytetään uusinta sektorikohtaista dataa: Climate Watch -tietoja vuodelta 2023, jonka on koonnut Our World in Data, sekä Global Carbon Budget 2025 -raporttia sementin osalta ja Kansainvälistä energiajärjestöä (IEA) energian ja datakeskusten osalta. Kaikki luvut on ilmoitettu CO₂-ekvivalentteina (CO₂e), jossa metaani, dityppioksidi ja muut kaasut on muunnettu hiilidioksidiksi sen mukaan, kuinka paljon ne lämmittävät ilmastoa.
Keskeiset luvut lyhyesti
- Maailma tuotti noin 51,5 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja vuonna 2023 ilman maankäyttöä ja metsiä – 8 % enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.
- Sähkön- ja lämmöntuotanto on suurin päästölähde, jonka osuus on 33 % kokonaismäärästä.
- Liikenne on toiseksi suurin 16,5 prosentin osuudellaan, edellä maataloutta (12,1 %) ja teollisuuden ja rakentamisen polttoaineen käyttöä (12,0 %).
- Teollisuus kokonaisuudessaan – polttoaineen käyttö ja kemialliset prosessit mukaan lukien – vastaa noin 18 % päästöistä, ja vieläkin enemmän, kun lasketaan mukaan sen ostama sähkö.
- Energiaan liittyvät CO₂-päästöt yksinään saavuttivat lähes 38,4 miljardin tonnin ennätyksen vuonna 2025 IEA:n mukaan.
Maailman päästöt sektoreittain, 2023
| # | Sektori | Miljardia t CO₂e | Osuus | Muutos vuodesta 2013 |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Sähkön- ja lämmöntuotanto | 17,0 | 33,0 % | +10 % |
| 2 | Liikenne (tieliikenne, rautatie, kotimaan lennot ja merenkulku) | 8,5 | 16,5 % | +12 % |
| 3 | Maatalous | 6,2 | 12,1 % | +9 % |
| 4 | Teollisuus ja rakentaminen (polttoaineen käyttö) | 6,2 | 12,0 % | −2 % |
| 5 | Fossiilisten polttoaineiden tuotannon vuodot (fugitiiviemissiot) | 3,4 | 6,7 % | −2 % |
| 6 | Rakennukset (lämmitys, ruoanlaitto) | 3,2 | 6,2 % | −4 % |
| 7 | Teollisuuden prosessit (sementti, kemikaalit, metallit) | 3,2 | 6,2 % | +23 % |
| 8 | Jätehuolto | 1,9 | 3,8 % | +18 % |
| 9 | Kansainvälinen ilmailu ja merenkulku | 1,2 | 2,4 % | +11 % |
| 10 | Muu polttoaineen käyttö | 0,6 | 1,2 % | −6 % |
Lähde: Climate Watch / Our World in Data. Kasvihuonekaasut CO₂-ekvivalentteina, ilman maankäyttöä ja metsätaloutta. Päästöt on laskettu siellä, missä ne syntyvät: tehtaiden, toimistojen ja kotien käyttämä sähkö sisältyy sähkön- ja lämmöntuotantoon.
Mitä kunkin sektorin taustalla on
Sähkön- ja lämmöntuotanto
Voimalaitokset ja kaukolämpöverkot polttavat kivihiiltä, kaasua ja öljyä – kolmasosa maailman päästöistä syntyy tästä. Muutos on tällä sektorilla myös nopeinta: EU:ssa tuuli- ja aurinkovoima tuottivat enemmän sähköä kuin fossiiliset polttoaineet ensimmäistä kertaa vuonna 2025 (Ember). Maailmanlaajuinen sähkönkulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti, joten sektorin kokonaispäästöt nousivat 10 % vuosikymmenen aikana.
Liikenne
Henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot, bussit, junat, kotimaan lennot ja laivat tuottivat 8,5 miljardia tonnia. Kansainvälinen ilmailu ja merenkulku lisäävät tähän vielä 1,2 miljardia tonnia. Yhteensä se on noin viidennes maailman kokonaispäästöistä. EU:ssa ja Yhdysvalloissa liikenne on jo yhtä suuri päästölähde kuin sähköntuotanto.
Maatalous
Naudan- ja riisiviljelyn metaani sekä lannoitettujen peltojen ja lannan dityppioksidi tekevät maataloudesta kolmanneksi suurimman päästölähteen – ennen kuin lasketaan mukaan viljelymaaksi raivatut metsät, jotka kuuluvat maankäyttösektoriin.
Teollisuus, rakentaminen ja teolliset prosessit
Teollisuus polttaa polttoainetta lämmöntuotantoon (6,2 miljardia tonnia) ja vapauttaa kaasuja kemiallisista reaktioista (3,2 miljardia tonnia). Sementti on suurin prosessipäästöjen lähde: kalkkikiven jalostaminen klinkkeriksi vapautti 1,47 miljardia tonnia CO₂:ta vuonna 2024 ilman uuneissa poltettua polttoainetta (Global Carbon Budget 2025). Teräs, kemikaalit ja alumiini muodostavat suurimman osan loppusummasta. Prosessipäästöt kasvoivat 23 % kymmenessä vuodessa – nopeammin kuin millään muulla sektorilla.
Fossiilisten polttoaineiden tuotanto
Öljy- ja kaasukaivoista, putkistoista sekä hiilikaivoksista vuotava tai tarkoituksella vapautettu metaani lisää 3,4 miljardia tonnia. Metaani pidättää lyhyellä aikavälillä huomattavasti enemmän lämpöä kuin CO₂, minkä vuoksi nämä vuodot ovat yksi kustannustehokkaimmin leikattavista päästöistä.
Rakennukset ja jätehuolto
Kaasun, öljyn ja puun polttaminen kotien ja toimistojen lämmityksessä ja ruoanlaitossa tuottaa 3,2 miljardia tonnia; rakennusten käyttämä sähkö lasketaan energiasektorille. Kaatopaikat ja jätevesi vapauttavat metaania yhteensä 1,9 miljardia tonnia.
Datakeskukset
Datakeskukset eivät näy omana sektorinaan: niiden päästöt sisältyvät sähköntuotantoon. IEA:n arvion mukaan ne kuluttivat noin 415 TWh sähköä vuonna 2024, mikä on noin 1,5 % maailman sähkönkulutuksesta. Tekoälyn kasvun myötä kulutus voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä.
Miten tilanne vaihtelee alueittain
- Kiina (14,0 miljardia tonnia): lähes puolet päästöistä tulee sähkön- ja lämmöntuotannosta (49 %) ja toiset 27 % teollisuuden polttoaineenkäytöstä ja teollisista prosesseista.
- Yhdysvallat (5,9 miljardia tonnia): sähköntuotanto (30 %) ja liikenne (29 %) ovat lähes yhtä suuria lähteitä.
- Euroopan unioni (3,3 miljardia tonnia): liikenne on nyt suurin päästölähde (24 %), juuri ennen sähköntuotantoa (24 %), ja kansainvälinen lentoliikenne sekä merenkulku lisäävät 7 %.
Päästötietoja maittain löydät artikkelista hiilijalanjälki maittain, ja Euroopan tarkemmat tiedot löydät artikkelista Euroopan hiilidioksidipäästötilastot.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksille
Yritysten päästölaskennan pohjana on GHG Protocol, joka jakaa päästöt kolmeen scopeen: Scope 1 (kiinteistöllä poltettu polttoaine ja paikan päällä tapahtuvat prosessit), Scope 2 (ostettu sähkö ja lämpö) ja Scope 3 (kaikki muu arvoketjussa: ostetut tavarat, työmatkustaminen ja myytyjen tuotteiden käyttö). Useimmilla raskaan teollisuuden ulkopuolisilla yrityksillä Scope 3 on ylivoimaisesti suurin osa.
- Mittaa ensin: energialaskut, polttoaine, matkustaminen ja hankinnat antavat ensimmäisen arvion.
- Vähennä siitä, mihin voit vaikuttaa: uusiutuva sähkö, tehokkaampi lämmitys, vähemmän lentomatkoja ja vähäpäästöisemmät toimittajat.
- Kompensoi loput varmistetuilla hankkeilla: katso Coffset yrityksille tai osta varmennetut hiilihyvitykset.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle
Jokainen yllä mainittu sektori heijastuu lopulta siihen, mitä ihmiset ostavat ja käyttävät: kodin sähköön, autoon, ruokaan, lentoihin ja tavaroihin. Ilmainen hiilijalanjälkilaskurimme muuttaa nämä henkilökohtaiseksi luvuksi muutamassa minuutissa, ja artikkeli eniten saastuttavat maat asukasta kohti näyttää, miten kansalliset keskiarvot vertautuvat toisiinsa.
Laske oma jalanjälkesi
?Usein kysytyt kysymykset
Sähkön- ja lämmöntuotanto, jonka päästöt olivat 17,0 miljardia tonnia CO₂-ekvivalenttia vuonna 2023 – kolmannes maailman kokonaispäästöistä – Climate Watchin mukaan.
Noin 9,4 miljardia tonnia vuonna 2023, eli 18 % maailman kokonaispäästöistä: 6,2 miljardia tonnia valmistuksen ja rakentamisen polttoaineenkäytöstä ja 3,2 miljardia tonnia teollisista prosesseista, kuten sementtituotannosta. Jos mukaan lasketaan teollisuuden ostama sähkö, sen osuus nousee tästäkin.
Datakeskukset kuluttivat noin 415 TWh sähköä vuonna 2024, mikä on noin 1,5 % maailman kokonaissähkönkulutuksesta IEA:n mukaan. Niiden päästöt riippuvat siitä, miten kyseinen sähkö tuotetaan.
Lähteet
- 1Greenhouse gas emissions by sectorClimate Watch via Our World in Data · 2026
- 2Global Carbon Budget 2025Friedlingstein et al., Earth System Science Data · 2026
- 3Global Energy Review 2026: CO2 emissionsInternational Energy Agency · 2026
- 4Energy and AI: executive summaryInternational Energy Agency · 2025
- 5European Electricity Review 2026Ember · 2026
- 6Corporate Value Chain (Scope 3) StandardGHG Protocol · 2011
Muuta tieto teoiksi
Laske jalanjälkesi ja kompensoi heti varmennetuilla hyvityksillä.
Jatka lukemista
Matkailun hiilijalanjälki: näin lasket matkasi päästöt
Opi laskemaan matkailun päästöt käytännönläheisesti – opas kattaa eri kulkutavat ja vinkit hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Hiilijalanjälki maittain: globaalit tilastot ja vertailu
Mitkä maat tuottavat eniten CO₂-päästöjä? Tämä tietopohjainen opas vertailee maita kokonaispäästöjen ja henkilökohtaisen hiilijalanjäljen mukaan ja selittää globaaleja päästötrendejä.
Kuinka mitata henkilökohtainen hiilijalanjälki
Hiilijalanjälkilaskin muuttaa arkiset valinnat – lennot, ruoan, lämmityksen – konkreettiseksi luvuksi, jonka pohjalta voit toimia. Tämä opas selittää, miten laskintyökalut toimivat ja mitä seuraavaksi kannattaa tehdä.