Kompensointia, jonka voit tarkistaa: jokainen hyvitys mitätöidään julkisessa rekisterissä.

Ilmastonmuutoksen perusteet

8 ilmastovaihetta: Pariisin sopimuksesta kansallisiin suunnitelmiin

Kirjoittanut Coffset TeamTarkastanut Coffset Team
6 min lukuaikaenesfrdenlitptpl
8 ilmastovaihetta: Pariisin sopimuksesta kansallisiin suunnitelmiin

Globaalit ilmastotavoitteet: Pariisin sopimuksesta kansallisiin suunnitelmiin – artikkeli seuraa, kuinka Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteet muuntuvat kansallisiksi sitoumuksiksi, viiden vuoden tarkistuskierroksiksi ja lähiajan toimiksi ensimmäisen globaalin tilannekatsauksen (COP28) jälkeen. Pariisin sopimus asetti pitkän aikavälin tavoitteeksi pitää lämpeneminen selvästi alle 2 °C:n ja pyrkiä rajoittamaan se 1,5 °C:een. Maat toimittavat ja vahvistavat kansallisesti määriteltyjä panoksiaan (NDC) viiden vuoden välein julkiseen rekisteriin, ja säännölliset tilannekatsaukset ohjaavat kunnianhimon ja toimeenpanon puutteiden umpeen kuromista. Lisätietoja: UNFCCC:n yleiskatsaus Pariisin sopimuksesta, sopimuksen oikeudellinen teksti sekä YK:n selitys sopimuksen tavoitteista.

Pariisin sopimus

Johdanto

Ensimmäinen globaali tilannekatsaus päätettiin COP28:ssa (UAE-konsensus), ja siinä kehotettiin siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiajärjestelmissä, kolminkertaistamaan uusiutuva energia ja kaksinkertaistamaan energiatehokkuus vuoteen 2030 mennessä sekä käynnistämään menetysten ja vahinkojen rahasto – tulokset, jotka nyt ohjaavat vuonna 2025 jätettäviä NDC:itä (NDC 3.0). Lisälukemista: UNFCCC:n sivut globaalista tilannekatsauksesta, UNFCCC:n COP28-yhteenveto sekä EU:n kooste UAE-konsensuksen tuloksista.

Virstanpylväs 1 — Pariisin lämpötila- ja rahoitustavoitteet

Artikla 2 asettaa lämpötilatavoitteet sekä rahoitustavoitteen, jolla pyritään ohjaamaan rahavirrat vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan kehitykseen. Se muodostaa perustan hillinnälle, sopeutumiselle ja tuelle. Nämä tavoitteet sekä päästöhuipun saavuttamisen ja hiilineutraaliuden polku löytyvät virallisesta Pariisin sopimuksen tekstistä ja ne on tiivistetty UNFCCC:n sopimuksen yleiskatsauksessa sekä YK:n julkisessa Pariisin sopimuksen selityksessä.

Artikla 4 velvoittaa jokaisen sopimuspuolen valmistelemaan, toimittamaan ja ylläpitämään peräkkäisiä kansallisesti määriteltyjä panoksia (NDC), joiden tulee osoittaa edistystä ja mahdollisimman korkeaa kunnianhimoa. Tästä kerrotaan tarkemmin sopimuksen tekstissä sekä UNFCCC:n yleiskatsaussivulla.

Virstanpylväs 2 — NDC:t ja viiden vuoden kiristysmekanismi

Maat toimittavat NDC:nsä, päivittävät ne viiden vuoden välein ja tallentavat ne julkiseen rekisteriin. Ohjeistus edellyttää selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä (ICTU) sekä johdonmukaista päästöjen ja poistojen laskentaa. Lisätietoa löytyy UNFCCC:n NDC-yleiskatsauksesta ja julkisesta NDC-rekisteristä, sekä UNFCCC:n NDC 3.0 -sivulta, joka käsittelee vuoden 2025 toimituksia GST:n pohjalta: NDC 3.0.

Tekniset oppaat tarkentavat ICTU- ja laskentavaatimuksia kansallisille tiimeille, jotka valmistelevat vuoden 2025 toimituksiaan. Alueellinen ohjeistus raportoinnin elementeistä ja aikatauluista löytyy vuoden 2024 NDC-raportointiohjeesta.

Virstanpylväs 3 — Globaali tilannekatsaus (GST)

Artikla 14 luo GST-mekanismin, jonka avulla arvioidaan kollektiivista edistymistä Pariisin tavoitteiden – hillinnän, sopeutumisen ja rahoituksen – suhteen. Arviointi ohjaa seuraavaa NDC-kierrosta ja yhteistyötä. Lisätietoa löytyy UNFCCC:n GST-sivulta sekä WRI:n selitysartikkelista, jossa kerrotaan GST:n merkityksestä ja mittauskohteista: yleiskatsaus.

Akateemiset ja poliittiset selitysartikkelit avaavat hallintoa, laajuutta sekä UNFCCC:n apuelinten SBSTA:n ja SBI:n roolia GST:n toteuttamisessa ja panosten koostamisessa. Hyvä tiivistys löytyy LSE Granthamin selityksestä aiheesta mikä GST on.

Virstanpylväs 4 — COP28:n UAE-konsensuksen tulokset

COP28:n lopputulos kehottaa sopimuspuolia siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiajärjestelmissä oikeudenmukaisella, hallitulla ja tasapuolisella tavalla, kolminkertaistamaan uusiutuvan energian kapasiteetin vuoteen 2030 mennessä, kaksinkertaistamaan energiatehokkuuden, edistämään hiilen käytön vähentämistä sekä uudistamaan tukiaisjärjestelmiä – ja lisäksi ottamaan käyttöön menetysten ja vahinkojen rahaston. Katso UNFCCC:n COP28:n keskeiset johtopäätökset sekä EU:n yhteenveto kokonaistuloksesta.

Kommentaareissa korostetaan, että tavoitteiden toteuttaminen vaatii selkeämpiä välitavoitteiden aikatauluja ja rahoitusta – rahoitus nousee seuraavaksi keskeiseksi kiistakysymykseksi. Tätä käsitellään myös tilannekatsauksen seurausten analyyseissä sidosryhmien näkökulmasta vuoden 2024 yritysyhteenvedossa.

Virstanpylväs 5 — NDC 3.0:n määräaika ja laajuus (2025)

Seuraava täysi NDC-kierros on määrä jättää vuonna 2025. Sen pohjana toimii GST, ja kierroksen odotetaan olevan kunnianhimoisempi kuin edellisen – osapuolia kannustetaan vahvistamaan päästövähennyksiä, sopeutumistoimia ja toimeenpanon tukea. UNFCCC:n sivusto kuvaa odotukset tarkemmin NDC 3.0 -sivullaan. Julkiset rekisterit ja määräajat – mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan tiedotteissa mainittu helmikuun 2025 jättöikkuna – ohjaavat kansallisia suunnittelukierroksia, kuten NDC-määräaikoja käsittelevässä muistutuksessa vuodelta 2025 todetaan.

Sektorikohtainen integraatio ja sosiaaliset painopisteet – kuten ruokaturva ja köyhyyden vähentäminen – kytketään osaksi NDC:itä, kun maat valmistelevat vuoden 2025 päivityksiään. Tästä antaa ohjausta vuoden 2025 Global Alliancen ohjausasiakirja NDC-mahdollisuuksista.

Virstanpylväs 6 — Globaaleista tavoitteista kansalliseen politiikkaan

NDC:t määrittelevät maakohtaiset tavoitteet, politiikkatoimet ja ohjauskeinot – kuten hiilen hinnoittelun, uusiutuvan energian standardit, energiatehokkuustavoitteet ja maankäyttötoimenpiteet. YK:n yleiskatsaus selittää, miten NDC:t ilmentävät kansallisia toimia tässä NDC-esittelyssä. ICTU-ohjeistus, laskentaperiaatteet ja sektorikohtainen tarkentaminen tukevat vertailukelpoisuutta ja uskottavuutta, kuten vuoden 2024 NDC-raportointiohjeessa kuvataan.

Vahva kansallinen seuranta auttaa kohdistamaan budjetit ja investoinnit Pariisin sopimuksen mukaisille poluille. Tämä on johdonmukaista GST:n roolin kanssa päivitysten ja yhteistyön ohjaamisessa, kuten WRI:n GST-yleiskatsauksessa todetaan.

Virstanpylväs 7 — Vastuullisuus- ja läpinäkyvyysjärjestelmät

Enhanced Transparency Framework velvoittaa säännölliseen raportointiin ja teknisiin asiantuntija-arviointeihin luottamuksen ja uskottavuuden rakentamiseksi. Kootut havainnot syötetään GST-kierrokseen, kuten Pariisin sopimuksen artikloissa määrätään ja kuten UNFCCC:n Pariisin sopimuksen yleisesittelyssä ja sopimuksen tekstissä tiivistetään. Julkiset rekisterit, kuten NDC-rekisteri, tekevät sitoumuksista ja päivityksistä läpinäkyviä.

GST:tä käsittelevissä selityksissä korostetaan, että onnistuneet kokonaisarviot eivät jää pelkäksi arvioinniksi vaan ohjaavat kunnianhimoisempien kansallisten suunnitelmien ja yhteistyön kehittämistä. Tämä tarkoitus on keskeinen sekä WRI:n GST-esittelyssä että LSE Granthamin GST-hallinnon yhteenvedossa.

Virstanpylväs 8 — Miltä onnistuminen näyttää vuoteen 2030 mennessä

UAE Consensuksen vieminen kansalliseen toimintaan tarkoittaa, että kansalliset tavoitteet yhdessä kolminkertaistavat uusiutuvan energian ja kaksinkertaistavat energiatehokkuuden vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi tällä vuosikymmenellä sekä rahoitusta niiden toteuttamiseksi. UNFCCC:n COP28-yhteenvedot nostavat nämä vertailuarvot esiin keskeisissä johtopäätöksissä, ja EU:n katsaus jäljittää menetys- ja vahinkoprosessin rahoituksen käynnistämistä sekä päästövähennysviestiä kokonaistulosten kuvauksessa.

NDC 3.0 on se paikka, jossa nämä muutokset kirjataan kansallisiin politiikkarakenteisiin. Tätä seuraavat läpinäkyvyysraportit ja seuraava GST, joka arvioi yhteistä edistymistä – kuten UNFCCC:n sivut NDC 3.0:sta ja Global Stocktake -keskuksesta kuvaavat.

Näkemyksemme

Pariisin mekanismi toimii suunnitellulla tavalla – asetetaan tavoitteet, mitataan edistymistä ja kiristetään kunnianhimoa asteittain – mutta tulosten syntyminen riippuu nyt siitä, pystytäänkö UAE-konsensus muuttamaan sitoviksi kansallisiksi tavoitteiksi, rahoituspaketeiksi ja sektoripolitiikoiksi ennen vuotta 2030. Maat, jotka panostavat uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen varhain, sovittavat NDC 3.0:n GST:n havaintoihin ja vahvistavat läpinäkyvyyttä, rakentavat uskottavan polun kohti 1,5 °C:n tavoitetta Pariisin sopimuksen, GST:n roolin ja COP28:n tulosten mukaisesti.

Usein kysytyt kysymykset – maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet: Pariisin sopimuksesta kansallisiin suunnitelmiin

Mitkä ovat Pariisin sopimuksen keskeiset tavoitteet?
Rajoittaa lämpeneminen selvästi alle 2 °C:een ja pyrkiä 1,5 °C:een, vahvistaa sopeutumista sekä suunnata rahoitus vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutokselle kestävään kehitykseen – Pariisin sopimuksen tekstin ja UNFCCC:n yleiskatsauksen mukaan.

Miten NDC:t toimivat?
Maat toimittavat ja päivittävät kansalliset suunnitelmansa viiden vuoden välein kasvavan kunnianhimon periaatteella; sitoumukset kirjataan julkiseen NDC-rekisteriin ja niitä ohjataan ICTU-vaatimusten ja laskentaperiaatteiden mukaan, joista on yhteenveto UNFCCC:n NDC-sivuilla.

Mitä ensimmäinen maailmanlaajuinen tilinpäätös muutti?
COP28:n UAE-konsensus vaati siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamista ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä sekä menetys- ja vahinkomekanismin rahoituksen käynnistämistä – signaalit, jotka nyt ohjaavat NDC 3.0:n laadintaa UNFCCC:n COP28-yhteenvedon ja EU:n tulosmuistion mukaan.

Mistä uusimmat NDC:t löytyvät?
UNFCCC:n julkisesta NDC-rekisteristä, ja lisäohjeita sekä päivityksiä löytyy NDC 3.0 -sivulta ja maailmanlaajuisen tilinpäätöksen sivustolta.

Lue lisää

Löydät käytännön seuraavat askeleet ja peruskäsitteet yhdestä paikasta: aloita testaamalla skenaarioita ilmaisella Coffset-hiilijalanjälkilaskurilla, ja syventää osaamistasi oppaidemme avulla: Mikä on hiilijalanjälki?, Mitä on päästöjen kompensointi? ja Vähentäminen vai kompensointi – miksi molemmat ovat tärkeitä. Lisää materiaalia löydät Coffsetin etusivulta, Carbon Learning Centeristä tai voit toimia heti ostamalla hiilihyvityksiä.

Lähteet

Muuta tieto teoiksi

Laske jalanjälkesi ja kompensoi heti varmennetuilla hyvityksillä.